Ahvenanmaa Europassa

.

    Ahvenanmaa Euroopassa


Ahvenannmaa EuropassaAhvenanmaa

Ahvenanmaa, johon kuuluu yli 6 500 saarta ja luotoa, sijaitsee keskellä Pohjolaa. Ahvenanmaa on Suomeen kuuluva itsehallintomaakunta, jossa asuu 29 489 asukasta. Niillä aloilla, joilla maakunnalla on omaa lainsäädäntötoimivaltaa, maakunta toimii lähes itsenäisen valtion tavoin. Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaa on demilitarisoitu eikä sitä saa linnoittaa.

Itsehallinnon synty

Vuosina 1917–1921 ahvenanmaalaiset ajoivat saarimaakunnan liittämistä uudelleen aikaisempaan emämaahan, Ruotsiin. Suomi ei halunnut menettää Ahvenanmaata ja tarjosi sille itsehallintoa, jota ahvenanmaalaiset eivät kuitenkaan olleet valmiita hyväksymään.
Kiista vietiin Kansainliittoon, joka päätti Genevessä 1921, että Ahvenanmaa kuuluu Suomeen, mutta siitä on muodostettava itsehallintoalue. Suomi takasi ahvenanmaalaisille oikeuden säilyttää ruotsin kieli, oma kulttuuri ja omat paikalliset tavat.

Maakuntapäivät

Vuonna 1922 pidettiin ensimmäiset maakuntapäivävaalit, joilla valittiin jäsenet Ahvenanmaan itsehallinnon lainsäädäntöelimeen, maakuntapäiville. 
Maakuntapäivien ensimmäinen täysistunto pidettiin 9. kesäkuuta 1922 ja tätä päivää vietetään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä.
Maakuntapäivillä on 30 edustajaa, jotka valitaan joka neljäs vuosi. Vuoden 1999 vaaleilla maakuntapäiville valitut edustajat edustavat kuutta eri poliittista ryhmittymää.
Maakuntapäivät nimittää hallitusta vastaavan maakuntahallituksen, jota johtaa maaneuvos.
Ahvenanmaalla on myös yksi edustaja Suomen eduskunnassa.

Itsehallintolaki

Itsehallintolaissa on määritelty ne alat, joilla maakuntapäivät voi säätää omia lakeja. Tärkeimmät näistä ovat koulutus ja kulttuuri, terveyden- ja sairaanhoito, ympäristöasiat, elinkeinoelämä, maakunnan sisäinen liikenne, poliisi- ja postitoimi sekä radio ja televisio.
Suomen lait ovat voimassa sellaisilla aloilla kuten ulkoasiainhallinto sekä siviili- ja rikosoikeus. Suomen valtio kantaa verot ja kerää tullit Ahvenanmaalla. Vastavuoroisesti valtion budjetissa on maakuntapäivien käyttöön annettu määräraha, jolla se voi hoitaa ne tehtävät, jotka Suomen valtio hoitaa muualla maassa. 
Kun Suomi solmii kansainvälisiä sopimuksia, jotka vaikuttavat Ahvenanmaahan, tarvitaan ahvenanmaalaisten suostumus. Suomen ja Ahvenanmaan liittyminen Euroopan unioniin on tästä hyvä esimerkki.

Kotiseutuoikeus

Ahvenanmaalla on käytössä kotiseutuoikeus, joka on eräänlainen kansalaisuus. Kotiseutuoikeus on edellytys äänestysoikeudelle ja maakuntapäivien ehdokkaaksi asettumiselle, kiinteän omaisuuden omistamiselle ja elinkeinon harjoittamiselle Ahvenanmaalla. Kotiseutuoikeutta vailla oleville henkilöille voidaan myöntää erivapaus maanomistukseen ja elinkeinon harjoittamiseen.
Lapset saavat syntyessään kotiseutuoikeuden, jos toisella vanhemmista on tämä oikeus. Ahvenanmaalle muuttajat, jotka hallitsevat ruotsin kielen tyydyttävästi ja ovat Suomen kansalaisia, voivat anoa kotiseutuoikeutta asuttuaan viisi vuotta Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalta pois muuttava menettää kotiseutuoikeutensa viiden vuoden kuluttua.

Merenkulku ja teollisuus

Merenkulku on Ahvenanmaan elinkeinoelämän perusta ja sen osuus Ahvenanmaan bruttokansantuotteesta on yli 40 %. Ahvenanmaalaiset ovat harjoittaneet merenkulkua muinaisista ajoista alkaen ja ala on kehittynyt ajan asettamien vaatimusten mukaan.
Ahvenanmaalaiset nykyaikaiset varustamot ovat erikoistuneet matkustajaliikenteeseen, tavaraliikenteeseen ja kansainväliseen säiliöalusliikenteeseen. Ahvenanmaalaisista 13 % työskentelee merillä. 
Hyvät kulkuyhteydet ovat myös luoneet erinomaiset kehittymismahdollisuudet yli 1800 ahvenanmaalaiselle yritykselle. Korkean teknologian yritykset ja konepajateollisuus ovat kasvaneet voimakkaasti. Monet yritykset ovat muualla sijaitsevan suurteollisuuden alihankkijoita.

Matkailu

Merenkulku on Ahvenanmaan elinkeinoelämän perusta ja sen osuus Ahvenanmaan bruttokansantuotteesta on yli 40 %. Ahvenanmaalaiset ovat harjoittaneet merenkulkua muinaisista ajoista alkaen ja ala on kehittynyt ajan asettamien vaatimusten mukaan.
Ahvenanmaalaiset nykyaikaiset varustamot ovat erikoistuneet matkustajaliikenteeseen, tavaraliikenteeseen ja kansainväliseen säiliöalusliikenteeseen. Ahvenanmaalaisista 13 % työskentelee merillä. 
Hyvät kulkuyhteydet ovat myös luoneet erinomaiset kehittymismahdollisuudet yli 1800 ahvenanmaalaiselle yritykselle. Korkean teknologian yritykset ja konepajateollisuus ovat kasvaneet voimakkaasti. Monet yritykset ovat muualla sijaitsevan suurteollisuuden alihankkijoita.

Elintarviketuotanto

Ahvenanmaan maatalous on pienimuotoista. Kolmasosalla Ahvenanmaan lähes 800 tilasta on peltoalaa 10–20 hehtaaria. Maatalous on tärkeä elinkeino Maarianhaminan ulkopuolella. 
Perinteiden ja kokemuksen ansiosta ahvenanmaalaiset maanviljelijät ovat taitavasti erikoistuneet sellaisten kasvien tuottamiseen kuin sokerijuurikas, sipuli, omena ja peruna. Viljelykausi kestää toukokuusta lokakuulle. 
Kiinnostus puhtaisiin maataloustuotteisiin kasvaa. Vuonna 2001 lähes 10 % kokonaispeltoalasta oli luonnonmukaisessa viljelyssä.
Elintarviketuotanto on Ahvenanmaan elinkeinoista merkittävin heti merenkulun jälkeen. Maa- ja kalataloustuotteiden jalostuksessa on vielä paljon kehittämismahdollisuuksia. 

Kulttuuri

Merenkulun ansiosta Ahvenanmaalla on avoin yhteiskunta, jolla on aina ollut ja on edelleen tiiviit yhteydet merentakaisiin kansoihin ja kulttuureihin. 
Ahvenanmaalainen kulttuuri heijastaa paikallisia traditioita, jotka ovat saaneet vaikutteita läheltä ja kaukaa. Ahvenanmaan kulttuurielämä on jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden pohjoismaiden kanssa.
Ahvenanmaan luonto on inspiroinut monia kuvataiteilijoita ja ahvenanmaalaisten luja yhteys mereen, kalastukseen ja merenkulkuun on usein toistuva aihe kirjallisuudessa.
Ahvenanmaalle tyypillisiä ovat runsaasti koristellut juhannussalot, jotka juhannusaattona nostetaan monissa kylissä.

Luonto

Ahvenanmaalla on monta luontotyyppiä, sekä karua saaristoluontoa että vehmaita lehdesniittyjä ja tuuheita havupuumetsiä.
Kasvisto on runsaslajinen. Kevätkukinta on runsas ja kalkkipitoisessa maaperässä viihtyvät lukemattomat kämmekät, jotka ovat yleisiä Ahvenanmaalla.
Eläimistöön kuuluu suuri määrä Ahvenanmaalla pesiviä merilintulajeja. Monet ahvenanmaalaiset pitävät tärkeänä merilintujen kevätmetsästystä, jolla on pitkät perinteet ja jota pidetään nykyisin erottamattomana osana ahvenanmaalaista kulttuuriperintöä.
Meren rehevöityminen näkyy monella tavalla Ahvenanmaalla, joka on keskellä Itämerta. Siksi ahvenanmaalaisista on tärkeää vähentää meren kuormitusta.

Ahvenanmaalaisia symboleja

Vuonna 1954 Ahvenanmaa sai oman lipun, jossa on punainen ja keltainen risti sinisellä pohjalla.
Vuonna 1978 Maarianhaminassa vihittiin käyttöön Itsehallintotalo, josta tuli maapäivien ja maakuntahallituksen kokouspaikka sekä maakunnan hallintokeskus.
Vuonna 1984 Ahvenanmaalla alettiin julkaista omia postimerkkejä ja 1993 Posti muuttui Ahvenanmaan omaksi postilaitokseksi. Vuosittain julkaistaan 10–15 postimerkkiä. 
Ahvenanmaan vaakunassa on kultainen saksanhirvi sinisellä pohjalla ja maakuntakukka on kevätesikko, yleinen kevätkukka. 

Ahvenanmaa Euroopassa

Ahvenanmaa on ollut EU:n jäsen 1.1.1995 lähtien. Ennen liittymistä ahvenanmaalaiset saivat sanoa mielipiteensä kansanäänestyksessä, jossa 74 % äänesti liittymisen puolesta. Sen jälkeen Ahvenanmaan maakuntapäivät hyväksyi EU-jäsenyyden.
Suomi neuvotteli itselleen poikkeuksia, joiden avulla turvattiin Ahvenanmaan itsehallinto ja elinkeinoelämän selviytymismahdollisuudet. Niistä on säädetty liittymissopimuksen nk. Ahvenanmaan pöytäkirjassa. Tämän pöytäkirjan mukaan maakunnan kotiseutuoikeus, joka on maanomistuksen ja elinkeinonharjoittamisen edellytys, on voimassa myös EU:ssa. Lisäksi Ahvenanmaa on EU:n verounionin ulkopuolella, eikä välillistä verotusta koskevia direktiivejä sovelleta Ahvenanmaalla. Näin on kyetty turvaamaan Ahvenanmaan lauttaliikenne ja siten maakunnan kulkuyhteydet.
Ahvenanmaalla on yksi edustaja EU:n Alueiden komiteassa ja erityisneuvonantaja Suomen EU-edustustossa Brysselissä.

Interreg IIIA – Saaristo

Ahvenanmaa 6 500 saarineen on erityisen omaleimaista saaristomaisemaa ja se on luonnollinen keskipiste suuressa saaristossa, joka ulottuu Ruotsin ja Suomen välisen valtakunnanrajan molemmin puolin. 
Saaristopoliittiset tavoitteet säilyttää saaristo elävänä toteutuvat mm. EU:n Interreg IIIA Saaristo -ohjelman tuella. Ohjelman avulla pyritään luomaan saaristoon elinkelpoinen elinkeinoelämä. Saaristoympäristön ja kulttuurimaiseman säilyttäminen ovat tärkeitä kehitystyön osia.
Skärgårdssmak on Interreg Saaristo -ohjelman pilottihanke, jolla kehitetään yhteistyötä ravintolanpitäjien, elintarvikkeiden tuottajien ja taidekäsityöläisten välille. 
Rakennerahasto-ohjelman Tavoite 2 ja Tavoite 3 sekä Interreg IIIB Itämeri antavat kehitystyön tukemiselle lisämahdollisuuksia.

Demilitarisointi ja neutralisointi

Suomi ja Ahvenanmaa liitettiin Venäjään 1809. Valloituksen jälkeen Venäjä ryhtyi linnoittamaan Ahvenanmaata. Krimin sodan aikana (1853–1856) ranskalaiset ja englantilaiset joukot hyökkäsivät Bomarsundin linnoitukseen, jolloin venäläiset antautuivat.
Pariisin rauhanneuvotteluissa vuonna 1856 Venäjä sitoutui Ruotsin toiveiden mukaan luopumaan Ahvenanmaan linnoittamisesta. Siitä lähtien Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu vyöhyke, jota usein kutsutaan nimellä ”Rauhan saaret”. Ahvenanmaalla ei ole armeijaa ja ahvenanmaalaiset nuoret miehet on vapautettu yleisestä asevelvollisuudesta.
Vuonna 1921 laadittiin kansainvälinen yleissopimus Ahvenanmaan neutralisoinnista. Siinä vahvistettiin myös demilitarisointi.

Tietoa Ahvenanmaasta

Asukasluku 1.1.2018: 29 489 asukasta, 11 667 asuu Ahvenanmaan ainoassa kaupungissa Maarianhaminassa.
Kunnat: Ahvenanmaalla on 15 kuntaa ja yksi kaupunki. Sottungan kunnassa on vähän yli 125 asukasta ja se on koko Suomen pienin kunta.
Asukastiheys: 18 asukasta/km2
Kokonaispinta-ala: 6 784 km2, josta 1 527 km2 maata
Korkein kohta merenpinnan yläpuolella: Orrdals klint 128,8 m
Vuorokauden keskilämpötila: +15,6°C heinäkuussa, - 4,5°C helmikuussa
Maantieteellinen sijainti: 
Läntisin piste 19°08,2 E
Pohjoisin piste 60°39,3 N

Itäisin piste 21°19,6' E

Eteläisin piste 59°30,2' N
Valuutta: Euro
Kieli: Ruotsi
Tiedot: Statistisk årsbok för Åland 2017


Mariehamn Weather